1)Palvelut ymmärrettäviksi ja helposti saavutettaviksi 

Haluan olla luomassa palvelujärjestelmää, jossa apua on saatavilla mahdollisimman tasavertaisesti ja oikea-aikaisesti – autettavan tai hoidettavan kokonaistilanne huomioon ottaen. Tässä oleellista on palvelujärjestelmän ymmärrettävyys ja palveluihin pääsy ilman eriarvoistavia kustannuksia.

On tärkeää, että päätökset palveluverkosta tehdään oikeaan tietoon perustuen ja ihmislähtöisesti. Palveluja voidaan tarjota fyysisissä palvelupisteissä, joissa lähtökohtana tulee olla moniammatillinen asiantuntijuus ja aina kun mahdollista, "asiat kerralla kuntoon"–mentaliteetti. Lisäksi palveluja voidaan tuoda asiakkaiden lähelle liikkuvilla, hyvin varustelluilla palveluautoilla ja etäyhteyksillä. Palvelut eivät saa rajoittua ainoastaan ns. virka-aikoihin eli ma–pe klo 8–16. 

Yhteistyössä eri toimijoiden kesken on turvattava myös avun ilta- ja yöaikainen saatavuus. Tämä koskee erityisesti mielenterveyteen liittyvän tuen tarvetta sekä pikkulapsiperheiden, nuorten ja ikäihmisten tarvitsemaa ohjausta ja tukea. 

Viranomaistoiminta ei ole vastaus kaikkiin ihmisten tarpeisiin. Tarvitsemmekin erilaisia kansalaisjärjestöjä, kokemusasiantuntijuutta, vertaistukea sekä arjen toimintaympäristöihin vietyä monialaista yhteistyötä. Järjestöille tulee osoittaa niiden toiminnan kannalta kriittisiä resursseja, kuten toimintatiloja ja avustuksia, ja tasavertainen asema palvelujen tuottajina myös ostopalvelusopimusten kautta. Yksityiset palveluntuottajat täydentävät asiantuntijaosaamista ja tuovat joustavuutta palvelujen saatavuuteen.

Tarvitsemme monikanavaista, oikea-aikaista ja ymmärrettävää viestintää – niin asiakkaille kuin sidosryhmille. Selkokieli palvelee monia asiakkaita – ei siis käytetä ammattislangia ja byrokraattista kieltä, vaan ollaan ymmärrettäviä kaikessa toiminnassamme, niin palveluissa kuin hallinnossa. 

2)Työntekijöiden arvostus ja työturvallisuus kuntoon 

Ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen osaavaa ja työhön motivoitunutta, hyvinvoivaa henkilöstöä ei ole myöskään hyvinvointialuetta. Kaikkien ammattilaisten työ on koulutustasosta riippumatta arvokasta ja kaikilla ammattiryhmillä voi olla toimivia ideoita siitä, miten asiat saataisiin sujumaan aiempaa paremmin.

Erinomainen henkilöstöjohtaminen on hyvinvointialueen onnistuneen tulevaisuuden oleellisia peruskiviä. Paremmin resursoidut ja laadukkaasti johdetut yksiköt, joissa on terve ja kannustava työilmapiiri ovat parasta lääkettä työvoimapulaan. Suoritemäärien sijaan on tarkasteltava enemmän työn laatua, sujuvuutta ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Alan palkkakehitykseen tarvitaan parannusta valtion toimin ja henkilöstön urakehitysmahdollisuuksia on edistettävä. 

Työturvallisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Henkilöstön näkemyksiä työympäristön ja toiminnan kehittämisestä on kuunneltava herkällä korvalla. Vastuullinen ja monella tapaa vaativa työ ei kaipaa lisäkuormaksi uhkailuja, väkivaltaa eikä vaaratilanteita. Henkilöstön turvaa ja oikeuksia on ryhdyttävä edistämään myös lainsäädännön keinoin.

3)Hierarkiat mataliksi ja prosessit sujuviksi

Haluan olla edistämässä sujuvaa hallintoa, jossa turhat hierarkiat eivät ole esteenä järkeville ja taloudellisille toimintatavoille – on otettava huomioon paitsi yhteiskunnalle, myös asiakkaille syntyvät kustannukset.

Päättäjien on oltava selvillä talouden ja toiminnan keskinäisvaikutuksista: hyvinvointialueen palveluprosessien sujuvuus on iso tuottavuustekijä. Asiakkaille prosessien laatu näyttäytyy siten, että yhteyden saa nopeasti, tilannearvio on osuva, tieto osallisten välillä kulkee luotettavasti, asiat tapahtuvat sovitusti ja lopputulos on paras mahdollinen.

Jokaisen oman edun sijaan on katsottava ja etsittävä yhteistä etua - tehtävä ratkaisuja, jotka kestävät myös ajan hammasta ja myrskyisempiä tuulia.

Yli miljardin euron rahoitusta pyörittävä organisaatio maakunnassa ei ole mikään pikkujuttu. Tarpeita on paljon, kuten myös erilaisia intressejä, jotka voivat olla ristikkäisiäkin.